18.2.2018

Metsien kätkemä

Yli neljä kuukautta puikoilla ollut villatakki on vihdoin valmis. Ja siirtyy tietenkin heti lempineuleitteni joukkoon.
Tilasin joskus viime keväänä Louhittaren luolan suomenlampaan villasta kehrättyä 2-säikeistä Louhitar II -lankaa. Langan väri on upea syvänvihreä Setri ja jo aika pian keksin sille käyttötarkoituksen, kun Anna Johanna julkaisi Rosala- neuletakkinsa ohjeen. Ohjeessa on käytetty sport-vahvuista Vänö Ull -lankaa ja mielestäni Louhitar II sopi neuleeseen mainiosti myös. 
Käsinvärjätyillä langoilla neuloessa saattaa vyyhdillä kiltiltä näyttävä lanka muodostaakin isossa pinnassa ei niin kivaa nuolikuviota, ja vanhoista virheistä viisastuneena raidoitin koko neuleen (hihoja ja nappilistaa lukuunottamatta) kahdelta kerältä. Neule aloitetaan ylhäältä ja neulotaan saumattomastí alaspäin. Tein ohjeesta poiketen v-kaula-aukon koska sen kanssa on neuletakkia kivempi pitää myös napittamatta. Joustimet neuloin 2o2n ja tein i-cord-päättelyn. Lisäsin myös hieman pituutta helmaan. Lankaa minulla oli 4 vyyhtiä ja niistä olisi tehnyt jo pitkänkin neuletakin, sillä tähän takkiin lankaa kului vain vajaa 3 vyyhtiä, eli oli todella riittoisa lanka. Aika pehmoinen on lopullinen neulepinta eli nyppyyntymistä on tiedossa. Täytynee laittaa se Sweater stone vihdoinkin hankintalistalle!

 Neuleen juju ovat pitsikuviot sekä kyljissä että hihoissa. Nämä pitsit yhdistettynä mehevän metsäiseen väriin toivat mieleeni muinaissuomalaiset kansat ja tarinat ja sitä kautta erään mieliohjelmistani, jonka mukaan takkini nimesin.
 Malli: Rosala by Anna Johanna
Lanka: Louhittaren Luolan Louhitar II, värissä Setri, menekki 270g
Puikot: 3mm

13.2.2018

Epätyypillistä

Epätyypillistä, että intoudun neulomaan jonkun ohjeen toisen kerran. Saati kolmannen, kuten tässä tapauksessa. Vertices unite vain nyt on niin hyvä yhdistelmä kaikesta siitä, mistä neulomisessa tykkään. Se sisältää viisi eri väriä, joiden valitseminen edellyttää kaivautumista lankavaraston uumeniin, lankojen mallailua keskenään ja niiden varaston ihanimpien lankojen tervehtimistä ja silittelyä. Joitakin niistä pääsi edelliseen verticesiin ja pari myös tähän. Kokonaista vyyhtiä ei mene mitään, ainakaan tähän pienempään kokoon ja sehän antaa myös niille vajaille mahdollisuuden päästä mukaan.  Huivi rakentuu mielenkiintoisesti joten sitä on mukava neuloa mutta kuitenkin pääsosassa on ainaoikein neule, tuo luotettava ystävä. Tässä on jotain samaa kuin jämälankaraitasukkien neulomisessa, josta tykkään myös!
Lankoina on mm. Julie Asselin Nomadea, Onion Nettle sockia ja Väinämöistä useammassakin värissä. Kaikki ovat jotenkin huurteisia sävyjä ja antavat huiville rauhallisen yleisilmeen. Rauhallisesti tätä neuloinkin mutta saimpahan valmiiksi! 
 Malli: Vertices unite by Stephen West
Langat tarkemmin Ravelryssä.


3.2.2018

Sukkia jos ei muuta

Kovin on ollut kötöstämistä tämän neulojan alkuvuosi. On tässä työn alla yhtä sun toista mutta valmiiksi saattaminen ontuu. Muutamat sukat tikistin kuitenkin loppuun saakka. 
Ostin nuoruuteni neuleidolini mukaan nimettyä (liekö ukkeli muuten mukana) Regian sukkalankaa. Raidoittelin sitä viininpunaisen Fabelin kanssa ja tykkään vaikka kovin punakat ovatkin. 
Lanka: Regia design line by Kaffe Fasset 4-fädig, väri 3769
Drops Fabel, väri 104

Sitten pikainen sukkien vaihto
 Dropsin ohjeella tein nämä sukat. Tai no, samoja tipluja näissä on kuin monesti aiemminkin neulomissani sukissa mutta näissä on lisäjippona se, että molemmat langat ovat Fabelin raitalankoja, jotka sitten elävät yhdessä omaa elämäänsä. Koskapa niitä lankoja löytyy jämälaatikostani yllin kyllin, vaihtelin niitä sitten muutamaan kertaan. Ihan hyvä idea jämälankahommiin!

 Neuloin syksyllä niitä pinkkejä lastensukkia kummipoikani sisarille, ja kummipoika oli ollut varma että kyllä minä neulon hänellekin omat. Niin neuloinkin. Ja katsokaapa tuota sukkaposeerausta. Ammattilainen! Lankana vihreänkirjava Dropsin Fabel ja keltainen Novitan Venla.

1.1.2018

Vuosi purkissa

Se olisi jälleen aika kerrata mennyt neulevuosi ja aloitella uusi. Mitään kovin ihmeellistä uutta ei minun neulemaailmaani ilmestynyt menneenä vuonna. Kohokohtana olivat kuitenkin Jyväskylän neulefestarit, joihin ekaa kertaa osallistuin. Myös sukkalankut sekä lankojen värjääminen kasviväreillä aiheuttivat vähän sutinaa muuten kovin samoja vanhoja latuja kulkeneessa neulevuodessani. Valmistuneiden neuleiden kokonaismäärä kääntyi minulla hieman laskuun, mutta sain toisaalta useamman puseron tai neuletakin valmiiksi kuin edellisenä vuonna. Loppuvuosi oli elämässäni monella tapaa erilainen kuin ennen ja neulemojo tuntui katoavan kaiken muun hässäkän alle. Suurimman aukon sydämeeni aiheutti niin kovin rakkaan Alpo-kissani kuolema. 

Puseroita ja neuletakkeja sain valmiiksi 9 kpl. Edellisen vuoden vastaava lukema on 6, joten pientä nousua on havaittavissa. Kollaasiin keräsin ehkä ne suosikkini, joista varsinkin nuo ruskeat ovat olleet ahkerasti käytössä. Vaikka tykkään neuloa kirjoneuleita ja värikkäitä lankoja, olen huomannut vaatekaapistani puuttuvan neutraalin värisiä simppeleitä luottoneuleita. Tai onhan siellä muutama sellainenkin, mutta ne ovat kaupan tätin tekemiä. Tavoitteenani olkoon siis tulevalle vuodelle ainakin yksi beige tai ruskea pitkähkö simppeli neuletakki.
Huivien määrä pysyi ennallaan ollen 12 kpl. Aika monta neuloin lahjaksi mutta teimpä myös itselleni pari aivan superihanaa huivia, kuten vasemmalla alhaalla näkyvän Vertices unite -huivin mieliväreissäni. Huiviosastolla ei ole mitään haaveita tulevalle vuodelle, ellen sitten vihdoinkin päräytä itsellenikin tuollaista "vanhaa kunnon shettistä", jota ei siis omassa huiviarsenaalissani edelleenkään löydy.
Sukkiakin neuloin joutessani yhteensä 27 paria, seitsemän paria enemmän kuin edellisenä vuonna. Sukkapuolella ihastuin Tukuwool sockiin ja niihin sukkalankkuihin. Toisaalta jatkoin ahkerasti myös jämälankasukkien tekoa, ja ne ovatkin keränneet instan puolella ehkä eniten huomiota. Tänä vuonna ajattelin jatkaa jämäilyä sekä neuloa niitä kasviväreillä värjäämiäni sukkalankoja. Lisäksi lupaan pyhästi neuloa enemmän miestensukkia.
Vuonna 2016 tein vissiin niin paljon kädenlämmittiä (17 paria) että nyt ei enää tarvinnut venyä peukalokiilailemaan kuin 9 parin verran. Niistäkin suurin osa oli lahjoja. Kuvissa omat suosikkini. Alhaalla oikealla on viimeinen esittelemätön joululahjaneuleeni, lapaset veljenpojalle. Lankana oli Drops Karisma ja malli on Brillbee-vantarna.

Näiden lisäksi valmistui 6 pipoa ja muutamia lastenneuleita. Lankavarastoni kasvoi jälleen mutta siihen liittyykin vielä se viimeinen lupaukseni, sillä aion neuloa enemmän varastolangoistani ja kenties laittaa niitä kasan pohjimmaisia jo kiertoon. 

Kaikkea hyvää ja innostavaa neulevuoteenne 2018!

25.12.2017

Neulotut lahjat


Mennyt syksy on ollut useasta eri syystä erilainen kuin aiemmat syksyt enkä neulonut entiseen tapaan joululahjoja. Muutamat tärkeimmät ihmiset kuitenkin lahjoin villaisilla asusteilla. 
 Pikkulintu kertoi lankomiehellä olevan tarvetta tabi-sukille eli sukille, joissa on ukkovarpaalle oma erillinen varvaskolonen. Semmoiset neuloin ja yhdistin yksivärisiin sukkiin vielä Vanilla is the new black -kantapään. Lankana on Regian upean petrooli sukkalanka.
 Tytti sai jo aimmin neulotun pipon mutta lahjoin häntäkin vielä sukilla. Tällä kertaa pakettiin sujahti Tukuwool sockin jämistä neulotut raitasukat. Tuon langan värejä en kyllä ikinä lakkaa ihastelemasta!

 Rakkain ystäväni, jota muistan myös joka vuosi jollain neulotulla, toivoi tänä vuonna pipoa ja antoi aika tarkat toiveetkin. Kuulemma osui ja upposi! Harmaa lanka on Dropsin Limaa ja keltaisen ison tupsun pyöräytin Novitan Venlasta.
Tämä joulu on mennyt kuumeessa sängyn pohjalla ja muutenkin on joulumieli ollut kadoksissa. Toivonkin että uusi vuosi toisi tullessaan jotain mukavaa ja kenties koko syksyn kadoksissa ollut neuleintokin palautuisi!

7.12.2017

Törö II

 Kuten aiemmin kerroinkin niin ihastuin Tytille tekemääni pipoon sen verran paljon että halusin itsellenikin samanmoisen. Ei muuta kuin härkää sarvista ja takaisin satulaan vai miten se menikään.
 Malli on edelleenkin Handepanden Siksak -pipo. Vaihdoin värejä hiemen enemmän omaan päähäni sopivammiksi mutta muuten aivan samoilla spekseillä mentiin. Sovelsin ohjetta siis ohuemmalle langalle ja kerroinkin edellisen pipon yhteydessä tarkemmin muokkauksista.
Muuten on kyllä neulerintamalla harvinaisen hiljaista. Muutaman joululahjaneuleen tikistin, mutta nyt olen istunut jopa kokonaisia  iltoja sohvalla jolloin en ole neulonut silmukkaakaan. En tiedä että mikä minua vaivaa. Yhtään joulukalenterineuletta en ole aloittanut mutta eilen kaivoin kaksi kerää lankaa ja aloitin Sukkafnlandian ensimmäisen etapin. Vauhti ei kyllä päätä huimaa mutta ehkä tässäkin pätee se vanha sanonta että ei se voitto vaan rehti kilpa. 

18.11.2017

Pikkutytöille

 Sukkalankalaatikossani on majaillut jo vuosikausia vyyhti pinkkiä Roosa nauha sukkalankaa. Päätin ottaa härkää sarvista ja neuloa sen pois kuleksimasta. Tuttavaperheessäni on kolme simpsakkaa tyttöä, joiden tiedän pinkistä tykkäävän joten heitä ajatellen aloitin sukkaprojektin. Sukkia tarvittiin kolmessa koossa,  23,26 sekä 30. Netistä löytyi taulukko, jossa oli oikein aloitussilmukoiden määrät ja kaikki muukin tieto, jota tarvitsin. Ei muuta kuin sukka tulille!

Ensimmäisenä tein pienimmän koon. Tein varteen simppeliä pitsijoustinta, jolla on varmaan jokin nimikin jota en tiedä.
Seuraavana oli vuorossa keskikoko. Niihin kaivoin lankalaatikostani pinkille kaveriksi tumman viininpunaista sekä valkoista lankaa ja tein raitasukat. Näistä tuli aika namut!






Isoimpaan kokoon halusin jotain kivaa kirjoneuletta varteen ja löysin Niina Laitisen Pyry-sukat, joiden ohje on 7veikan vahvuiselle langalle mutta joiden kirjoneulekaavio passasi silmukkamääriltään juuri sopivasti näihin koon 30 sukkiin. Samaa valkoista ja viininpunaista on näissä kuin raitasukissakin. 
Sukkia ei ole vielä toimitettu perille ja vähän jänskättääkin, että kuinka ne otetaan vastaan. Ehkä olisi ollut helpointa tehdä kaikille samanlaiset, ettei kukaan ajattele että toisen sukat on kivemmat. Kenties on kuitenkin helpoin tunnistaa omat sukkansa kun jokaiselle on ihan omanlaisensa?

5.11.2017

Pöllöt

 Jorid Linvik on norjalainen neuloja ja bloggari, jolta on ilmestynyt jo useampi kirjoneulekirja. Niitä on jo suomennettukin ja minulla oli kirjastosta lainassa Lapaskirja. Kirjassa on kirjoneulelapasia aikuisille ja lapsille, eri vahvuisista langoista neulottuna. Enimmäkseen lapasissa on eläinhahmoja mutta myös joitakin perinteisempiäkin malleja löytyi. Ainoa mikä kirjan malleissa tökki, oli se ettei monessakaan lapasessa ollut peukalokiilaa vaan pelkkä aukkopeukalo. Kirjassa on ainakin yhdet kissalapaset jotka tahdon vielä neuloa mutta ensimmäisenä puikoille pääsivät nämä pöllölapaset.
 Ei näissäkään ihan sitä itselleni luontaisinta peukalokiilaa ollut vaan tämmöinen puolittainen. Sitäkin vähän muokkasin suuremmaksi. Lankana on harmaa Regia tweed ja itse meriruo'olla vihreäksi värjäämäni lanka. Olisihan se kontrasti voinut olla isompikin, mutta tykkään tästä hillitystä värimaailmasta. Ja tulihan se taas toisen lapsen kämmenpuolelle kirjoneuleeseen  se virhe, jota myös puumerkiksi voisin sanoa.
Lanka: Regia Tweed ja itse värjätty Novita Venla
Puikot: 2,25mm

29.10.2017

Säteitä

Säteitä joo  - mutta ei auringon, kovin on harmaata ollut viime aikoina. Tosin Etelä-Suomeen tupsautti lunta ihan kunnolla männä viikolla ja valkeutta riitti pariksi päiväksi. Nyt valkeus on  muuttumassa kunnon loska-kuravelliksi, mutta onneksi ennätin ottaa muutaman lumisen kuvan.

Kuvissa siis  ensimmäinen neulomani Stephen Westin malli, Dotted rays. Monet Westin ohjeet ovat makuuni liian erikoisia, mutta tämä iski kuin metrinen halko, varsinkin kun näin Outin version



Sopiva lanka huiviin löytyi Jyväskylän neulefestareilta, jossa Nastin kanssa kävimme viime kesänä patsastelemassa ensimmäistä kertaa. Kyseessä on Lanitium ex Machinan ihana Merino Single-lanka. Langassa on harmaalla pohjalla tummaa fuksian punaista ja limen vihreää sopivan maltillisesti. Vaikka lanka olikin ihanaa sellaisenaan, halusin huiviin kuitenkin vähän kontrastia raidoille. Niitä tein vain muutaman ettei nyt aivan riemunkirjavaa tullut :)



Lopputulemana oikein kiva käyttöhuivi.

22.10.2017

Töröpipo


 Jälleen tartuin jo moneen kertaan neulomaani ohjeeseen mutta tällä kertaa Tytin pyynnöstä. Toiveena oli Siksak-pipo, joka on Handepanden ihana ilmaisohje. Tytti tykkäsi nimenomaan alkuperäisestä värityksestä, joten kaivelin varastostani vaaleinta harmaata mitä löytyi, eli Dropsin Fabelia (värinro 114). Kuviovärejä pyörittelin kotvasen, mutta valitsin keltaisen ja petroolin ja niitä reunustamaan tummanharmaan.
 Ohje on paksulle langalle, mutta koska aioin tehdä pitkän joustinneuleen, jota pidettäisiin kaksinkerroin käännettynä enkä halunnut, että pipon reunasta tulee liian muhkeaa, neuloin sen fingering-vahvuisella langalla. Piti siis vähän muokata silmukkamääriä. Loin silmukoita 132 ja neuloin joustinneuletta 13 cm. Lisäsin sitten 8 silmukkaa ja neuloin sileää harmaalla langalla 7 kerrosta. Sen jälkeen neuloin kirjoneuleraidan ja sen perään 4 kerrosta harmaalla ja aloitin kavennukset. Piposta oli uhkaavasti tulossa aika pitkä, joten katkaisin langan ja vedin langanpään loppujen silmukoiden läpi jo melko aikaisessa vaiheessa.
 Tästä tuli aika ihanan törö! Törötyksen kruunuksi piti tietysti pyöräyttää tupsumasiinalla tupsu, jonka väriksi arpoutui tummanharmaa. Niin ihana tästä tuli,että pitää tehdä itsellekin samanlainen ja mistäpä tuon tietää jos innostun tehtailemaan kolmannen vielä pukinkonttiinkin...

 Joululahjoista puheenollen. Olen jo pari lahjaa tehnyt mutta useampi on vielä ajatuksen asteella. Tänä jouluna en kyllä aio lahjoa aivan niin paljon kuin aiempina, mutta läheisimmät ihmiset nyt kuitenkin. On se itse asiassa aika kivaa miettiä että mikä neule ja missä väreissä sopisi itse kullekin. Neuloessa jotain juuri tietylle ihmiselle sitä liittää mukaan myös ne lämpimät ajatukset lahjansaajaa kohtaan. Luin uusimmasta ET Käsityöt -lehdestä Neulovan Nartun neulovan vain ihmisille, jotka ovat "knitworthy" eli neulomisen arvoisia. Niitä ovat myös useimmat, kenelle minä neulon. Toivottavasti itsekin olen.