13.10.2017

Kolomiot

 Olen viime vuosina neulonut huomattavasti vähemmän omasta päästäni kuin aiemmin. Pujoliivin alkutaipaleellakin saatoin nähdä pelkän kuvan kivasta neuleesta ja tein siitä oman versioni, mutta se on vähentynyt huomattavasti. Kenties maailmassa on niin paljon valmiitakin malleja etten enää jaksa vaivata päätäni miettimällä itse. Enkä oikeastaan miettinyt tämän uusimmankaan kohdalla vaan yhdistelin paria olemassa olevaa mallia.
 Minulle on jotenkin kertynyt Rowan Felted Tweediä useissa väreissä. On minulla niistä joku tuubihuivin kötöstyskin tulollaan, mutta halusin langasta myös jotain muuta. Ensimmäinen ajatus oli tottakai raidat mutta kun löysin halvahkolla oransseja keriä lisää niin neuleen lopullinen muoto alkoi kirkastumaan mielessäni. Kaarrokkeellisia neuleita on pyörinyt tänä syksynä paljon uusissa neulemalleissa mutta en halunnut siihen aivan perinteistä kirjoneulekuviota. Kun löysin tämän lastenneuleen ohjeen niin se oli sitten menoa.

 Käytin pohjana Aamu -neuleen silmukkamääriä ja kuviot otin tuosta lasten Garland sweater -mallista. Vähän harmittaa jälkeenpäin, etten hoksinut aloittaa isommilla kolmioilla. Silloin olisin saanut alimmaisista kolmioista isommat. Neule aloitettiin siis kaula-aukosta ja silmukoiden lisäykset tehtiin lisäämällä aina joka kolmioon kaksi silmukkaa. Enempää silmukoita ei tähän neuleeseen kuitenkaan tarvittu joten tuli tällaiset kolmiot. Loppuosa neuleesta on yksiväristä sileää. Ihana tuli! Minulla ei olekaan ollut enää yhtään neuletta tästä langasta, kaikki aiemmin neulomani olen laittanut eteenpäin, joten olihan se jo korkea aika saada vähän englantilaista charmia vaatekaappiini.

1.10.2017

Saa tulla!

Kaikkihan lähti taas lankahyllyn ääreltä. Ostin neljä kerää Dropsin uutta Nord -lankaa suosikkiväreissäni. Ajatuksena oli tehdä vähän uusia asusteita kylmeneviä syyspäiviä varten. Aloitin piposta. Mallia otin Conversationalist-pipon värityksestä mutta koska käsissäni oleva lanka oli ohuempaa kuin ohjeessa, otin silmukkamäärät pipohyllyssäni olevista ohuemmilla langoilla neulomistani pipoista. Ison tupsun tekoon käytin ekaa kertaa tupsumasiinaa, tähän asti olen pompomit vääntänyt ihan perinteisesti kahden pahvikiekon avulla. Kyllä ei aina ole vanhat konstit parempia kuin uudet sillä muovisella tupsuntekoaparaatilla tupsu syntyi huomattavasti helpommin.
Tykkäsin Nord-langan neuletuntumasta sekä neulepinnasta paljon. Langassa näytti olevan aika lailla sama värikartta kuin Alpacassakin. Langassa on 45% alpakkaa, 35% nylonia ja 25% villaa. Neulepinta on pehmoinen kuin alpakkaneule mutta ei läheskään niin karvainen. 
 Seuraavaksi laitoin puikoille sormikkaat. Lapaset olisivat huomattavasti lupsakammat neuloa, mutta tykkään käyttää enemmän sormikkkaita näin syksyllä. Hahmottelin väritystä sekä pipon että jossain näkemieni lapasten värityksen pohjalta. Väriblokkeja siis!

 Miten se sydän nyt tehtiinkään...?



Pipon ja lapasten jälkeen lankaa oli neljästä kerästä jäljellä vielä yhteensä 100g. Laitoin vielä lopuista raitasukat tulolleen. Jännittävää nähdä että kuinka lanka sukkana toimii.

 Sitten vielä vanhan kertausta. Halusin itsellenikin Tsiisukset ja neuloin ne Tukuwool fingeringistä. Lanka on kyllä kirjoneulelapasiin nappivalinta! Pinnasta tulee ihanan tiivis ja lapaset ovat taatusti lämpimät.


17.9.2017

Aamu

Heti kun tämän villapaidan ohje julkaistiin, rakastuin siihen samantien. Koska kaapissani oli ohjeen mukaista lankaakin eli Tukuwoolia riittävästi, pystyin sen myöskin aloittamaan heti. Tämä tapahtui maaliskuussa.

Malli on Isabell Kraemerin Aamu ja se on ylhäältä alaspäin neulottu poolokauluksellinen rento neule. Kaarrokkeessa on pienikuvioista kirjoneuletta jonka värien valintaan ohjeessa on useampia vaihtoehtoja. Minä menin lankakaappini ehdoilla. Tummasuklaista Angaa oli villapaidallisen verran ja siihen kuvioväriksi otin lämpöisiä sävyjä.


Kaarrokkeen neulomisen jälkeen tökkäsi. Tuli kesä ja löytyi mielenkiintoisempaa neulottavaa. Syksyn tullen kaivoin Aamun jälleen esille ja urakoin sen valmiiksi. Vähän jänskätti että kutittaako poolokaulus kuitenkin vähän mutta kun neule oli valmis, huuhteluainekylvyn jälkeen pelko osottautui turhaksi. Aivan niin rentoa istuvuutta en puseroon saanut kuin ajattelin mutta sainkin täydellisesti istuvan neuleen, joka mahtuu mainiosti takin alle.
 Malli: Aamu by Isabell Kraemer
Lanka: Tukuwool fingering
Puikot: 2,5mm

10.9.2017

Näpeille



Syksyhän se on kun alkaa näppejä palella. Neuloin kasviväreillä värjäämistäni langoista kahdet lämmittimet.
 Keräsin ruskeiksi muuttuneet raparperinsiemenet ja keitin niistä liemen, johon upotin sekä valkoista että harmaata pohjalankaa. Keltaista tuli, tällä kertaa semmoista kullankeltaista. Harmaa pohjalanka nappasi herkullisen vihreän. Keltainen lanka pääsi valkoisen kanssa kämmekkäisiin. Malli on ilmaismalli jota olen pitkään hillonnut ohjekirjastossani. Ohje löytyy ravelrystä nimellä Arrow fingerless mitts. (En saa laitettua linkkiä koska teen tätä postausta tabletilla.)




Toiset kämmekkäät neuloin järviruokoliemeen päätyneestä keltaisesta langasta, josta siellä tuli mukava kellanvihreä. Näissäkin malli on ilmainen (ravelryssä Align mitts) ja mikäli lankaa olisi ollut enemmän niin olisin neulonut varsista hieman pidemmät.
Kokeilin myös sienivärjäystä. Koska keittolevyä en ole vielä saanut hankittua, aloitin kokeiluni herkkutatilla. Keräämäni yksilöt eivät olleet aivan mätiä, matoisia vain, joten keittiössä tuoksui samalta kuin sieniruokia tehdessä. Eli ei pahalta ollenkaan! Liemi oli todella limainen ja siivilöinkin sen kankaan läpi. Limainen se oli senkin jälkeen mutta lähti kuitenkin langoista huuhtelemalla. Keltaista tuli jälleen mutta taas erilaista! Vasemmalla valkoinen pohjalanka, keskellä harmaa ja oikealla sininen pohjaväri. Herkkutateilla saatu  keltaisen sävy oli heleä, semmoinen voinkeltainen.

2.9.2017

Pihlajanmarjavauvalle

Tänä syksynä en saanut millään lähdetyksi mustikkaan. En tosiaankaan ole mikään himomarjastaja mutta olen yleensä saanut jollain konstilla itseni motivoitua muutama litra poimimaan. Mutta en tänä syksynä. Etten olisi jäänyt tyystin mustikoitta, ehdotin eräälle ystävälleni diiliä. Hänestä on tulossa aivan pian mummo ja koska hän itse ei ole puikkojen kanssa mestari niin sovimme että vaihtokauppana neulon hänen lapsenlapselleen haalarin ja hän toimittaa minulle puhdistettua mustikkaa. Näin tapahtui.

 Malli on jo kahdesti neulomani Dropsin ilmaismalli Winter wonder. Langat valitsimme lankakaapistani. Vielä ei ole tiedossa että kumpi sieltä mummon iloksi putkahtaa mutta oranssi on lämmin syysväri pihjalanmarjojen aikaan syntyvälle pienokaiselle. Raikastuksesi valitsin valkoisen ja kirpakan vihreän. Neuloin pienimmän koon ja vaikka aloitin 2 viikkoa ennen laskettua aikaa, hyvin ehdin viikossa maaliin.


 Koska aikaa ja lankaa jäi, neuloin vielä pikkuisen siksak-lakin (ilmaisohje tämäkin) On nämä kyllä niin söpöjä nämä vauvaneuleet!


31.8.2017

Miessukkia

Lahjasukkalaatikkoni on täydehkö mutta miestensukkia sinne mahtuu lisää. Neuloin pari paria täydennykseksi. Joulu on jo ovella! 
 Yritin valita miessukkiin sopivia värejä mutta en vain pysty neulomaan pelkkää harmaata! Harmaan Nallen kaveriksi raidoitin moniväristä Nalle Taikaa ja mallineuleena oli 3 oikein 1 nurin. Ei varmaankaan liian kirjavat konservatiivisempaankaan (mikä sana!) makuun.

 Toinen pari on Dropsin ilmaismallin mukaan tehty ja siihen käytin Kaupunkilangan ruskeaa Rotvalli-lankaa pohjavärinä. Muut värit ovat Nallelangan jämiä. Mukavan syksyiset tuli näistä.

20.8.2017

Pikkulintui ilman pitsei


Neulefestareiden ostoslistallani oli kaksi vyyhtiä jotain mahtavan väristä pitsivahvuista lankaa Little birdiä varten. iKKen kojulta sitä löytyi. iKKe MSY Lace on 60% merinoa, 20% ja 20% silkkiä. Yhteensä 100% silkkaa rakkautta.
  Kotiin tultuani siinä sitten kippuroin että pitsiä vai ei pitsiä ja lopulta päätin tehdä paidan ilman pitsejä. Kyseessä on siis Veera Välimäen Little bird -pusero, jonka ohjeessa on pitsiraitoja ja sileää neulosta vuorotellen. Hihat ja vartalon neuloin myös hiemen pidemmiksi kuin ohjeessa. Tiheyteni oli sekin hieman pielessä, en saanut 2,5mm puikoilla aivan niin tiukkaa kuin olisi pitänyt mutta ajattelin että kyllä se kastelemalla korjaantuu. Kuten korjaantuikin. Sain helmaan lisää pituutta ja liika leveyskin häipyi.
 Vyyhdissä on lankaa 800m/100g ja ensimmäinen vyyhti loppui juuri ennen helman joustinneuletta. Vasta silloin huomasin, että vyyhdit ovat keskenään hieman eri värisiä, ensimmäinen vyyhti oli vihreämpi ja toinen taas hieman enemmän harmaata sisältävä. Eroa ei kuvissa huomaa ja toisaalta sitä harmaampaa vyyhtiä ovat vain hihat sekä pääntien ja helman joustinneule, joten selvää rajaa ei missään näy. Kokonaisuutena väri on kyllä niin lähellä täydellistä vihreää kuin vain voi olla! Neule tuntuu hyvältä päällä ja näyttää hyvältä joten  -jälleen kerran-  täydellinen käyttöneule on nähnyt päivänvalon!


  Malli: Little bird by Veera Välimäki
Lanka: iKKe MSY Lace, väri Illuminati, menekki 140g
Puikot: 2,5mm

16.8.2017

Kasvivärjäystä

Olen myös neulonut enkä pelkästään värjännyt lankaa. Keltasipulilla värjäämäni Fabelit saivat olla ensimmäinen käyttöön päätyvä lanka ja niistä neuloin Aava-sukat. Malli on Heidi Alanderin ilmainen sukkamalli jonka monet ovat neuloneet eikä syyttä. Kauniit sukat. Ja tuo väri...Lähes oranssi keltainen! Näillä sukilla osallistun KasviväriKaliin joka on vuoden loppuun asti käynnissä. Ehdin kyllä neuloa muutakin, nimittäin lankaa alkaa olemaan.

Instassa huomasin että joku oli saanut järviruokon röyhyillä värjättyä upeaa tummanvihreää. Koska muutkin värit kuin keltainen kiinnostaa, niin ei muuta kuin sakset käteen ja rantaan. Järviruoko kukkii parhaillaan ja pussi oli pian pullollaan noita lähes violetteja kukintoja.


 Ja tulihan sitä... Liemi oli mehevän viininpunaista mutta niin vain taas alunan lisäämisen jälkeen lanka muuttui vihreäksi. Ensin luulin että langasta tulee tummanharmaata mutta ehkä näköni teki tepposet tai siten vihreä paljastui vasta huuhteluitten jälkeen. Ensimmäisessä liemessä kävi siis vasemmanpuoleinen vyyhti jossa pohjaväri oli valkoinen. Jälkiliemeen laitoin keltaista ja valkoista lankaa. Keltaisesta tuli keskimmäinen oliivinvihreä vyyhti ja valkoisesta oikean laidan jännä harmahtava vaaleampi vihreä. Kylläpä oli aloitteleva värjäri polleana.

Löytyi rannasta muutakin. Hevonhierakkaa eivät syö rannassa laiduntavat lampaatkaan joten napsin törröttäjiä mukaan. Kotona riivin siemenet erilleen ja toiseen kattilaan pilkoin varret. Molempia liotin pari vuorokautta ennen keittämistä. Olisin voinut kyllä laittaa kaikki samaan kattilaan sillä kummastakin kattilasta nousui täsmälleen samanlaiset kirpsakat keltaisen langat.

 Nämä herkut nimittäin! Vasemmanpuoleisin hevonhierakan siemenliemessä ollut valkoinen pohjalanka ja seuraavana meleerattu beige. Keskellä harmaa pohjalanka, joka kävi niiden jälkiliemessä. Oikealla olevat kaksi vyyhtiä lilluivat varsikeitoksessa. Toinen oli Novitan Venlaa ja toinen Nallea, molemmat alunperin valkoisia mutta pieni väriero niissä on. Kaikissa puretteena aluna.


 Nyt saa värjäily vähän aikaa olla kun loppui pohjalangat. Sieniä ei metsässä vielä kauheasti ole mutta jospa niitä sen verran tulisi että pääsisin niitäkin kokeilemaan. Kiitos Nonnulle ja Kurjenmarjalle inspiraatiosta, kuten myös muille kasvivärjäystä tehneille jotka olette tuotoksianne meille kaikille jakaneet nähtäväksi.